Isän keittiöpäivä

Äitienpäivää tuli tosiaan vietettyä hyvinkin perinteisin menoin, ähky alkaa pikkuhiljaa jo helpottaa. Pääruoan lisäkkeenä kokeilin Ranska - herkuttelijan keittiö -kirjasta löytyneitä

Annan perunoita

Noin kilon verran perunoita (ei liian kiinteitä)
Kirkastettua voita
Suolaa

Kuori perunat ja viipaloi muutaman millin siivuiksi. Asettele uunivuokaan kerroksittain, kerrosten väliin kirkastettua voita ja suolaa. Kypsennä folion alla uunissa 200 asteessa tunnin verran. Alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan odottamaan uunista poisoton jälkeen viitisen minuuttia ja sen jälkeen kumoamaan perunakakku, mutta käytössä ollut astia oli tuohon tarkoitukseen epäkäytännöllinen. Meillä ei kaikilla ole tarkoitukseen sopivia pienehköjä kupariastioita, joita ravintoloissa kuulemma käytetään... Tämä oli vähän pliisun makuista, kerrosten väliin olisi voinut laittaa jotakin makua tuovaa. Kuten vaikkapa Auraa tai mustaleimaa.

Alkuruokana oli perheessämme jo klassikon aseman saanut salaatti, jolla on totisesti perinteitä - kohta 14 vuoden ajalta! Ohje on Caroline Ellwoodin kirjasta Italian herkut.

Keväinen makaronisalaatti

300-400 g kuorittuja katkarapuja, sulatetaan
250 g spriaalimakaroneja (mieluiten tricolori, tulee koristeellisemman näköistä)
2 avokadoa, hedelmäliha suikaloidaan
yht. 1 rkl kuivattua timjamia, basilikaa ja meiramia
KASTIKE:
1 valkosipulin kynsi, murskataan
1/2 tl sinappia (esim. Dijon)
6 rkl öljyä
3 rkl sitruunamehua
1 tl pehmeää sitruunan sisusta
1 tl hunajaa
suolaa ja pippuria
KORISTEEKSI:
mustia oliiveja
tuoreita yrttejä

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon katkaravut ja anna maustua jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Keitä pasta al dente, huuhdo kylmällä vedellä, valuta ja sekoita katkarapujen joukkoon. Lisää myös avokado ja kuivat yrtit. Sekoita ja lisää ennen tarjoilua mustat oliivit ja tuoreet yrtit - yrttejä voi toki vaihdella, yleensä olen käyttänyt samoja yrttejä niin kuivina kuin tuoreinakin.

Äitienpäiväkakun ohje oli siis tämä. Muokkasin sitä sikäli, että pakastekarpaloita meillä ei ollut, kuivattuja sen sijaan kyllä. Lisäsin sitten täytteeseen sopivaksi katsomani määrän mehua, olisi tosin voinut olla paljon hapokkaampaakin minun makuuni. Ehkä puoli tusinaa sitruunaa olisi...ei, ei sentään. Koristeluun käytettiin suklaakuorrutettuja karpalonameja.

Kuakuakokomekikki?

Eli siis "Quando se come aqui?" kuten kaikki Lucky Lukensa lukeneet tietävät. Kun kylään on tulossa hyvää ruokaa arvostavia ja sen laitossa ansioituneita vieraita, niin silloin laitetaan pötyä pöytään hieman pidemmän kaavan mukaan. Kaikki reseptit ovat hieman muokattuja versioita kirjasta Espanjalainen keittiö (Pepita Aris).

Ensalada de naranjas

Neljään annokseen:

Neljä appelsiinia
Noin puolitoista punasipulia
reilut 1/2 tl jeeraa *
reilut 1/2 tl murskattuja pippureita **
1 rkl tuoretta mintunlehtisilppua
3-4 rkl oliiviöljyä
suolaa
tuoreita mintunlehtiä ja mustia oliiveja koristeluun

* Alkuperäisessä ohjeessa kokonaisia siemeniä, mutta huhmaroin nämä pippurien kanssa
** Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin pelkkää mustapippuria, mutta rosepippurin maku sopii niin hyvin muiden ainesten kanssa, että käytin pippurisekoitusta ja pelkkiä rosepippureita suurinpiirtein saman verran.


Käsittele appelsiinit kuorettomiksi ja viipaloi ne, mieluiten kulhon päällä jotta mehu säästyisi. Viipaloi sipulit ohuesti ja irrottele renkaat toisistaan. Asettele appelsiiniviipaleet ja sipulirenkaat kerroksittain vadille tai kulhoon. Pirskota kerrosten väliin öljyä ja ripottele mintunlehtisilppua, suolaa ja jeera-pippurisekoitusta. Kaada lopuksi päälle appelsiinien mehu ja anna maustua viileässä vähintään pari tuntia (ei haittaa vaikka olisi yön yli). Koristele ennen tarjoilua mintunlehdillä ja oliiveilla.

Pitkähkö marinoituminen taittoi hienosti kovimman terän sipulin mausta - kerrassaan mainio talvinen salaatti.

Carne con chocolate

6 annosta

Oliiviöljyä
Vajaan kilon verran luutonta ja rasvatonta hirvenlihaa (alunperin naudanlihaa)
1 tl paprikajauhetta
150-200 g ylikypsää porsaankylkeä kuutioituna
1 iso sipuli tai kourallinen pikkusipuleita, iso sipuli pilkotaan
4 porkkanaa paksuina viipaleina
1 ison purjon valkoinen osa viipaloituna
6 valkosipulinkynttä
200 g herkkusieniä viipaloituna
Tölkillinen tomaatteja
3 rkl vehnäjauhoja
Rouhittua pippuria (noin tusinan pippurin verran)
3 1/2 dl punaviiniä
1-2 laakerinlehteä
1 tl timjamia (tai 4 tuoreen timjamin oksaa)
7-8 perunaa
50 g tummaa suklaata raastettuna *
suolaa, mustapippuria

* Alkuperäisessä ohjeessa vain 25 g, mutta käytimme vajaat 50 % kaakaota sisältävää suklaata - jykevämpää suklaata menisi ehkä vähemmän.


Mausta lihakuutiot paprikalla ja ruskista ne joka puolelta kovalla lämmöllä (useammassa erässä). Ota lihakuutiot syrjään ja ruskista padassa kylkikuutiot, lisää sipuli, porkkana ja purjo. Kypsennä miedolla lämmöllä, kunnes sipuli on pehmennyt. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja lisää pataan sieniviipaleiden ja tomaattipalojen kanssa. Kypsennä sekoitellen miedolla lämmöllä, ripottele sekaan jauhot ja kypsennä hetken aikaa.

Lisää pataan liha, suolaa ja pippurirouhe. Lisää tilkka viiniä, sekoita hiukan ja lisää sitten pari desilitraa viiniä voimakkaasti sekoittaen. Lisää laakerinlehti ja timjami. Kuumenna kiehuvaksi, pane kansi päälle ja anna hautua tunnin ja vartin verran. Ohjeessa tämä hautumisvaihe tehtiin 175-asteisessa uunissa, mutta hellallakin onnistuu vallan mainiosti.

Kuori ja paloittele perunat reilunkokoisiksi paloiksi ja keitä lähes kypsiksi. Lisää perunat ja raastettu suklaa pataan. Hauduta vielä puoli tuntia, tarkista nesteen määrä ja maku (etenkin suolan määrä). Lopun viinin voi siis käyttää tässä vaiheessa.

Ruoan voisi koristella esim. persiljasilpulla tai timjamilla, jälkimmäinen oli tarkoituksena mutta pääsi unohtumaan. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin vähemmän viini + espanjalainen brandy -yhdistelmää, mutta tämäkin kyllä toimi.

Tuhdin talvista ruokaa tämäkin. Alkuperäisessä ohjeessa perunoita oli paljon vähemmän, niitä olisi ehkä voinut suomalaiseen makuun olla vieläkin enemmän.

Jälkiruoka tuli tehtyä myös edellisenä iltana - toivottavasti vispilän kilinä ja vatkaimen surina eivät häirinneet uinuvia lapsia...

Crema de chocolate

8 annosta (4 aikuista ja 5 lasta tuhosivat kaiken aivan kevyesti)

225 g tummaa suklaata paloiteltuna
4 rkl vettä
2 rkl likööriä tai brandya *
50 g voita pieninä paloina
4 munaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna
6 rkl vispikermaa
3 rkl hienoa sokeria

* Käytin noin 1 rkl alkuruoasta jäänyttä appelsiinimehua ja 2 rkl Cuarenta y tres -likööriä. Nam.


Sulata suklaa vesihauteessa (mukana myös vesi). Ota kattila pois liedeltä. Vatkaa joukkoon likööri ja voi. Vatkaa keltuaiset kuohkeaksi vaahdoksi ja sekoita varoen suklaan joukkoon.

Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita suklaaseokseen, ensin lusikallinen ja sitten loput. Sekoita varovasti.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi - kun vaahto pysyy ylösalaisin käännetyssä kulhossa, alkaa olla valmista. Lisää sokeri ja vatkaa kunnes seos on kiiltävää ja jämäkkää. Sekoita esim. nuolijalla valkuais-sokeriseos suklaaseokseen, ensin neljännes ja sitten loput. Tämä vaihe on tehtävä niin hellävaroen kuin mahdollista, jotta moussen rakenne ei mene pilalle. Lusikoi seos annosvuokiin tai isoon kulhoon ja jäähdytä vähintään pari tuntia ennen tarjoilua.

Kerrassaan mainiota tavaraa - todella täyteläinen maku ja kuohkea rakenne. Noiden sekoittamisten kanssa täytyy tosiaan olla helläkätinen...

Hyvässä seurassa kera espanjalaisen punaviinin tämä oli sangen mainio ateria. Ruoan päälle vielä teemasta poiketen tanskalaista vehnäolutta, eli Jacobsenin Bramley Wit. Vehnäoluelle tyypillisesti sahtimainen maku ja samea väri, mutta verrattuna saksalaisiin lajityypin edustajiin ehkä vähemmän hiilihappoa ja raikkautta. Ei välttämättä ykkössuosikkini vehnäoluiden sarjassa, mutta menihän se eikä kummitellut jälkeenpäin...