...on lause, jonka valheellisuus on tullut todettua joskus. Tätä seuraavaa, myöskin Espanjalainen keittiö -kirjasta löytyvää ohjetta on kokeiltu muutamaan kertaan hyvin tuloksin - saas nähdä ehdinkö viikonlopun aikana väsätä tuota herkkusuiden iloksi.
Sorbete de limón
6 annosta
200 g hienoa sokeria
3 dl vettä
4 hyvin pestyä sitruunaa
1 ison munan valkuainen
hiukan raesokeria pinnalle ripoteltavaksi
Kaada sokeri ja vesi paksupohjaiseen kattilaan/kasariin ja kuumenna kiehuvaksi miedolla lämmöllä. Sekoita kunnes sokeri on täysin liuennut. Kuori kaksi sitruunaa ohuelti kuorimaveitsellä kasarin päällä, anna kiehua pari minuuttia. Ota kasari pois levyltä ja jäähdytä sokeriliemi.
Purista kaikista sitruunoista mehu ja kaada kasariin (siivilän läpi). Ota kuoripalat pois sokeriliemestä ja laita odottamaan koristelukäyttöä. Kaada sokeriliemi pakastuksenkestävään astiaan ja jäädytä, kunnes liemi on puuromaista (arviolta 4 tuntia). Sekoita monitoimikoneessa tai vatkaimella (kuten olen aina tehnyt) kunnes seos on sileää. Vatkaa munanvalkuainen haarukalla melko kuohkeaksi ja yhdistä muihin aineksiin, laita pakastimeen vielä tunniksi.
Koristele ohuilla sitruunankuorisuikaleilla joiden päälle on ripoteltu raesokeria.
Joitakin kommentteja: Tuon sekoitusvaiheen vatkaimella voi tehdä useampaankin kertaan - mitä tarmokkaammin sen tekee, sen sileämpi lopputulos. Ohjetta voi muunnella - nyrkkisääntönä 3 dl hedelmämehua ja 1-2 hedelmän kuori. Voisin kuvitella, että greippiä käytettäessä yhdenkin hedelmän kuori riittää, appelsiineja menisi ehkä kaksikin. Toistaiseksi vain sitruunaversio on testattu, mutta ehkäpä tässä kevään tullen tulee tehtyä muitakin. Kun katsoo mitä sorbetit maksavat kaupan pakastealtaassa, niin kyllä näitä tehdessä melkein tuntipalkoille pääsee. Mikä ei näinä ankeina aikoina ole ollenkaan väheksyttävä seikka.
EDIT: Jep, kokeilin appelsiiniversiota. Neljän appelsiinin mehu ja kahden kuoret, tosin unohdin sitten käyttää niitä kuorisuikaleita koristeina - tosin tenavat eivät välttämättä olisi hirveästi pitäneet niistä. Nuo ohjeessa mainitut jäädytysajat ovat enempi vähempi ohjeellisia, 4 + 2 tunnin jäädytyksen jälkeen sorbetti oli vielä hyvin herkästi alkuperäiseen olomuotoonsa eli mehu-sokeriliemeksi palautuvaa tavaraa. Maku oli kyllä oikein mainio, tosin appelsiinia käytettäessä sokerin määrää voi huoletta pienentää ainakin kolmanneksella. Katsotaan jos kuvakin saadaan aikaiseksi jossain vaiheessa...
Sorbete de limón
6 annosta
200 g hienoa sokeria
3 dl vettä
4 hyvin pestyä sitruunaa
1 ison munan valkuainen
hiukan raesokeria pinnalle ripoteltavaksi
Kaada sokeri ja vesi paksupohjaiseen kattilaan/kasariin ja kuumenna kiehuvaksi miedolla lämmöllä. Sekoita kunnes sokeri on täysin liuennut. Kuori kaksi sitruunaa ohuelti kuorimaveitsellä kasarin päällä, anna kiehua pari minuuttia. Ota kasari pois levyltä ja jäähdytä sokeriliemi.
Purista kaikista sitruunoista mehu ja kaada kasariin (siivilän läpi). Ota kuoripalat pois sokeriliemestä ja laita odottamaan koristelukäyttöä. Kaada sokeriliemi pakastuksenkestävään astiaan ja jäädytä, kunnes liemi on puuromaista (arviolta 4 tuntia). Sekoita monitoimikoneessa tai vatkaimella (kuten olen aina tehnyt) kunnes seos on sileää. Vatkaa munanvalkuainen haarukalla melko kuohkeaksi ja yhdistä muihin aineksiin, laita pakastimeen vielä tunniksi.
Koristele ohuilla sitruunankuorisuikaleilla joiden päälle on ripoteltu raesokeria.
Joitakin kommentteja: Tuon sekoitusvaiheen vatkaimella voi tehdä useampaankin kertaan - mitä tarmokkaammin sen tekee, sen sileämpi lopputulos. Ohjetta voi muunnella - nyrkkisääntönä 3 dl hedelmämehua ja 1-2 hedelmän kuori. Voisin kuvitella, että greippiä käytettäessä yhdenkin hedelmän kuori riittää, appelsiineja menisi ehkä kaksikin. Toistaiseksi vain sitruunaversio on testattu, mutta ehkäpä tässä kevään tullen tulee tehtyä muitakin. Kun katsoo mitä sorbetit maksavat kaupan pakastealtaassa, niin kyllä näitä tehdessä melkein tuntipalkoille pääsee. Mikä ei näinä ankeina aikoina ole ollenkaan väheksyttävä seikka.
EDIT: Jep, kokeilin appelsiiniversiota. Neljän appelsiinin mehu ja kahden kuoret, tosin unohdin sitten käyttää niitä kuorisuikaleita koristeina - tosin tenavat eivät välttämättä olisi hirveästi pitäneet niistä. Nuo ohjeessa mainitut jäädytysajat ovat enempi vähempi ohjeellisia, 4 + 2 tunnin jäädytyksen jälkeen sorbetti oli vielä hyvin herkästi alkuperäiseen olomuotoonsa eli mehu-sokeriliemeksi palautuvaa tavaraa. Maku oli kyllä oikein mainio, tosin appelsiinia käytettäessä sokerin määrää voi huoletta pienentää ainakin kolmanneksella. Katsotaan jos kuvakin saadaan aikaiseksi jossain vaiheessa...
EDIT: Nyt siis kuvan kera.
Herkkua oli!
VastaaPoistaToscanalaisreseptikirjastamme muuten löytyy myös sitruunasorbetti, mutta siinä väitetään että sitä ei edes kannata yrittää ilman jäätelökonetta. Sorbetin kanssa samalla aukeamalla on sitruunapiirakka... hirviäisiköhän tuota kokeilla?
VastaaPoistaEikös jokin muinainen ohje todistanut sen, että italialaisten sitruunoiden on pakko olla makeampia kuin ne mitä Suomessa myydään? ;-D Minulta tuo legendaarinen leivonnainen jäi kyllä sivu suun... tiedä sitten kannattaako siitä olla pahoillaan.
VastaaPoistaKetturouva, sitruunakeskustelu palautti mieleeni sen todella makoisan sitruunapiirakan, jota tarjositte Pojan synttäreillä vuosi sitten. Mistä sen ohje oli peräisin?
Jos siinä sitruunapiirakan ohjeessa on enemmän kuin viisi sitruunaa, suosittelen jättämään väliin...
VastaaPoistaTuo sorbetti onnistuu aivan mainiosti ilman jäätelökonetta, kunhan vain vispaa riittävän usein ja riittävän tarmokkaasti. Tuota appelsiiniversiotakin olisi saanut vispailla sen ensijäädytyksen (4 h) jälkeen vaikkapa tunnin välein hyvinkin tarmokkaasti, silloin rakenteesta tulee riittävän pehmeä eikä jäähileinen.
Kissaemo, sen piirakan ohje löytyy (tietenkin) blogistamme:
VastaaPoistahttp://ketunkeittio.blogspot.com/2006/03/kolmen-sukupolven-voimin.html
Toscanalaisten piiraassa on kolme sitruunaa... Aika paljolta sekin kuulostaa.
Olemme joskus tehneet vadelmasorbettia, jota kuitenkin olisi pitänyt jäähdytellä reilusti pidempään kuin ohje antoi ymmärtää - nautittaessa se oli vieläkin miltei pillitavaraa. Hyvänmakuista kylläkin.